Päämerkki Luolakarhu
Sydänmerkki Luolakarhu
1.12. - 23.12.
Mielikuvitusrikas, herkkätunteinen, päämäärähakuinen, edustava, omahyväinen, arvonsa tunteva puhuja ja tunteiden tulkki
Alkutalven luolakarhu haistaa nenällään muutakin kuin lähestyvän lumisateen. Hän aistii muiden tuntemuksia ja mietteitä, ennakoiden siten tulevaa. Hän on taipuvainen havaitsemaan mahdollisia ristiriitoja, eikä siksi ylläty yhtäkkisistä konflikteista. Jos hän kirjoittaisi päiväkirjaa asioita kaunistelematta, olisi se kenties jopa raadollista luettavaa. Mutta ylläpitääkseen rauhaa - ellei ehdoin tahdoin halua viljellä kostotoimenpiteenä eripuraa - hän ei halua tuoda kaikkia huomioitaan julki. Siksi hän tarinoi mielellään oivalluksistaan elämässä vertauskuvallisin keinoin.
Makean perään lähtenyt luolakarhu on hyvin päämäärätietoinen. Mikään ei voi saada hänen mieltään muuttumaan, paitsi tieto jostakin mahdollisesti vielä herkummasta. Huomionosoitukset ja julkinen arvonanto voivat myös saada hänet käännähtämään kannoillaan. Onkin vaikea sanoa, kumpi on karhullemme tärkeämpää; tuntea itsensä arvostetuksi vai saada haalittua itselleen suuri määrä hunajaa. Viisautensa ansiosta molemmat ovat toki saavutettavissa - ilman että vaikuttaisi muiden silmissä liian ahneelta. Tunteikas mesitassu on toki antelias heikompiaan kohtaan, vaan rajansa kaikella. Karhunpaini vertaistensa vastustajien kanssa paikasta auringossa nostaa kovasti hänen itsetuntoaan. Joskus taistelu ei kuitenkaan houkuta ja silloin luolakarhun sydämessä uinuva hypnotisoija, kobrien kantaäiti, voi myös herätä; se tietää kuinka luikerrella sulosointuisesti kohti tavoitettaan. Onko kohde lamaantunut ihmetyksestä vai väsytetty voimiensa rajoille, karhu ei välttämättä halua sitä edes tietää . Hänelle riittää tieto siitä, että voi saada haluamansa. Kaikkein pimeimmän vuodenajan haltija osaa lisäksi olla kerrassaan pirullinen saatuaan viillon sieluunsa.
"Ja sitten kun jättää areenan ennen aikojaan, suorastaan kerjätään takaisin", hän ihmettelee itsekseen päätään pyöritellen. Seremoniamestarimme itsehillintä pitojen keskipisteenä onkin toisinaan kovalla koetuksella: hyvässä oopperassa kun pitäisi antaa suosiolla vuoro muillekin solisteille. No, ei huolta, huomiostakin nauttiva karhu oppii vikkelästi etiketin ja kumartaa vetäytyessään hyvissä ajoin takavasemmalle nurkkapöytään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti